Радиопередачи

Две серии радиопередач:
1. Русские в Финляндии (Venäläiset Suomessa) и 2. Yhteinen sävel

1. Русские в Финляндии (Venäläiset Suomessa)
Toimittaja: Airi Leppänen

Osa 1. Venäläiset Suomen suuriruhtinaskunnassa
Radio Yle 1, maanantaina klo 22.12. klo 11.00–11.40, uusinta samana iltana klo 22.05–22.45.
Wolkoffin talomuseo Lappeenrannassa esittelee vauraan venäläisen kauppiassuvun arkea ja juhlaa autonomian ajoilta 1960-luvulle. Mutta venäläisvaikutus alkoi Lappeenrannassa jo 1700-luvulla, sillä kaupunki oli osa Vanhaa Suomea, joka tuolloin liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Mitä tapahtui Lappeenrannassa, kun koko Suomen alueesta tuli osa Venäjää vuonna 1809 ja millaiseksi suomalaisten ja venäläisten yhteiselo muotoutui autonomian ajan Suomessa?
Haastateltavina: historiantutkija Anu Talka, museonhoitaja Elina Vuori ja professori Timo Vihavainen.

Osa 2. Emigranttielämää itsenäisessä Suomessa
Radio Yle 1, keskiviikkona 31.12. klo 11.00–11.40 ja uusinta perjantaina 2.1. klo 17.20–18.00
Vastaitsenäistyneen Suomen hallitus määräsi maassa oleskelleet venäläiset heti karkotettavaksi, mutta joutui jatkossa vastaanottamaan kymmeniä tuhansia bolsevikkihallintoa pakenevia Venäjän emigrantteja. Suurin osa jatkoi pakomatkaansa muualle Eurooppaan ja maailmaan, mutta osa jäi tänne ja yritti löytää paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomeen siirtyi Venäjän puolelta myös tuhansia Pietarin ja Inkerinmaan suomalaisia sekä Vienan ja Aunuksen karjalaisia, joiden elämän alku uudessa maassa ei ollut ongelmatonta.
Haastateltavina: tutkija Toivo Flink, balettitanssija Marianna Rumjantseva, rouva Nina Schavoronkoff, tutkija Veronica Shenshin, tutkija Anu Talka ja professori Timo Vihavainen.

Osa 3. 1990-luvun muuttoaallon mukanaan tuomat
Radio Yle 1, keskiviikkona 7.1. klo 11.00–11.40 ja uusinta perjantaina 9.1. klo 17.20–18.00
Vuoden 1990 jälkeen Suomeen on muuttanut venäjää äidin kielenään puhuvia enemmän kuin koskaan aikaisemmin, joukossa on muun muassa liki 30 000 entisen Neuvostoliiton alueelta muuttanutta etnistä suomalaista. Miten Suomi on vastaanottanut uudet tulijat ja mitä he ajattelevat uudesta kotimaastaan?
Haastateltavina: tutkija Toivo Flink, päätoimittaja Eilina Gusatinsky, tutkija Olga Kirjanen, eläinlääkäri Jelena Toikka

Osa 4. Yhteiseloa, ennakkoluuloja ja ryssävihaa ennen ja nyt
Radio Yle 1, keskiviikkona 14.1. klo 11.00–11.40 ja uusinta perjantaina 16.1. klo 17.20 – 18.00
Vastaitsenäistyneen Suomen tiedotusvälineistä ei ollut vaikea löytää venäläisvihan ilmauksia, mutta ruma sana ryssä ei ole tuntematon nyky-Suomessakaan: syksyllä 2003 julkistetun mielipidetiedustelun mukaan 63 prosenttia vastanneista ilmoitti suhtautuvansa venäläisiin kielteisesti. Miten menneisyydestä kumpuavia ennakkoluuloja voi hälventää, kun Suomen venäjänkielisten järjestöjen julkiset vetoomukset yhteisistä toimista eivät useinkaan herätä vastakaikua valtaväestössä?
Haastateltavina: tutkija Toivo Flink, päätoimittaja Eilina Gusatinsky, toimittaja Polina Kopylova, tutkija Anu Talka ja eläinlääkäri Jelena Toikka
Подробности в блоге Minun Venäjäni



2. Yhteinen sävel
Yhteinen sävel on 6-osainen lähihistorian dokumenttisarja, joka kertoo Suomen ja Neuvostoliiton rinnakkaiselon kepeydestä ja kipeydestä kevyen musiikin keinoin. Yhteinen historiamme tie on ollut välillä vaivalloinen, mutta sävelmien tietä olemme kuitenkin kulkeneet sopuisasti yhtä jalkaa. Yhteinen slaavilainen kaiho tai riehakkuus on vedonnut suomalaisiin herkemmin kuin tasaisen pirteä ruotsalaisuus.
Dokumenttisarjassa kuljetaan musiikin ja laulujen matkassa historiaa aina sotaa edeltävistä vuosista Neuvostoliiton hajoamiseen. Matkan varrella piirtyy kuva suomalaisuudesta sekä naapuruudesta, josta emme aiemmin ole tohtineet puhua. Musiikin kautta tarkasteltuna syntyy myös ajan kuva niin, naapuristamme Neuvostoliitosta, kuin kotoisesta Suomestamme. Tässä sävykkäässä sarjassa aikalaiset kertovat monia tunteikkaita tarinoita yhteisen sävelen etsimisen taipaleeltamme kulkiessamme kohti uutta suvaitsevaisuutta.

9.10.2009. Elämää juoksuhaudoissa
Elämää juoksuhaudoissa sävelmä oli tuttu molemmin puolin rajaa. Usko Kempin sanoituksen myötä tuosta venäläisestä klassikosta tuli yksi talvi- ja jatkosodan tunnuskappaleista…
Mukana ohjelmassa: Kalervo Kärki, Maarit Niiniluoto, Ossi Runne, Pekka Gronow, Lasse Lehtinen, Reijo Nikkilä ja Erkki Liikanen.
Подробности: Elämää juoksuhaudoissa Elävässä arkistossa

16.10.2009. Mandchurian beat
Romanttinen iskelmä palasi kunniaansa sotien jälkeen 1950-luvulla. Tanssilavakulttuuri kukoisti ja tuoreet naissolistit kiersivät tanssilavoja viihdyttämässä sodasta toipuvaa kansakuntaa…
Mukana ohjelmassa: Pekka Gronow, Pekka Jalkanen, Ossi Runne, Maarit Niiniluoto, Terttu Väntänen, Lasse Lehtinen, Kaisa Korhonen, Esa Pulliainen, Annikki Tähti ja Milana Misic.
Подробности: Mandchurian beat Elävässä arkistossa

23.10.2009. Alla venäläisen kuun
Suomen Itsenäistymisen aika ja toinen maailman sota olivat viimeinen niitti vihan lietsonnassa venäläisiä kohtaan. Siitä lähtien emigranttien jälkipolvi on hakenut paikkaansa ja opetellut olemaan korostamatta taustaansa…
Mukana ohjelmassa: Viktor Klimenko, Georg Babitzin, Olli Ahvenlahti, Gugi Kokljuschkin ja Georg Dolivo.
Подробности: Alla venäläisen kuun Elävässä arkistossa

30.10.2009. Moskovan valot
Suomalaiset turistit vyöryivät Neuvostoliittoon 1960-luvulla. Elintasoerot houkuttivat suomalaisia öykkäröimään…
Mukana ohjelmassa: Lasse Lehtinen, Esko Seppänen, Reijo Nikkilä, Pertti Salolainen ja Anna Hiltunen.
Подробности: Moskovan valot Elävässä arkistossa

6.11.2009. Mä mistä löytäisin sen laulun
Vauhdikkaan idänkaupan ja matkailun ohessa myös kulttuurikauppa oli vilkasta 1980-luvulla. Elettiin virallisen naapuriystävyyden aikaa. Suomalaiset solistit osallistuivat Itä-Euroopan ja Neuvostoliiton isoille musiikkifestivaaleille ja hankkivat kokemuksia esiintymisestä isojen orkestereiden kanssa, suurilla estradeilla, suurille yleisöille…
Mukana ohjelmassa:Tero Heinänen, Jukka Mallinen, Raimo Henriksson, Turkka Mali, Reijo Nikkilä, Tauno Äijälä ja Anja Tyrväinen.
Подробности: Mä mistä löytäisin sen laulun Elävässä arkistossa

13.11.2009. Tere perestroika
Suomalaiset rockbändit pääsivät nauttimaan Neuvostoliitossa megasuosiosta ja niitä kohdeltiin kuin The Beatles yhtyettä konsanaan. Bändien esiintyminen ja kohkaaminen lavalla oli jotain ennen näkemätöntä ja käsittämätöntä. Neuvostoliitossa ei ollut aiemmin ollut vaihtoehtokulttuuria eikä rockista saanut puhua. Ääriliikkeet nostivat kuitenkin päätään…
Подробности: Tere perestroika Elävässä arkistossa

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s